lauantai 30. huhtikuuta 2011

Pitkä tie

Tähän on tultu. Lapsettomuusblogiin.

Minä olen aina halunnut ison perheen, paljon lapsia. Loppuvuodesta 2007 päätimme, että nyt saa ehkäisy jäädä ja lapsi tulla jos on tullakseen. Vaan ei ole tullut. Sen sijaan on tullut paljon pettymyksiä, paljon kyyneleitä, paljon itsesyytöksiä ja paljon pahaa oloa. Näihin vuosiin mahtuu hurja määrä negatiivisia raskaustestejä ja toteutumattomia haaveita. Yhden yhtä positiivista testiä emme ole näinä vuosina saaneet. Mitään pientäkään toivon kipinää ei ole annettu. Välillä yritys on ollu kovempi, välillä nollissa.

Yksi, merkittävän iso syy lapsettomuuteemme on minun sairaalloinen ylipainoni. Lisäksi minulta löytyvät oireet viittaavat PCOS:hon (munasarjojen monirakkulaoireyhtymä), joka voi vaikeuttaa raskautumista. Voi myös olla, että yläasteikäisenä löytynyt hemorraginen munasarjakysta ja sen poistamiseksi tehty laparoskopiakin vaikuttavat jotenkin.

Tarkoitukseni on tänne blogiin kertoa sanoin ja kuvin näiden vuosien kokemuksista, sekä nykyisistä ajatuksista ja tunteista. Luvassa on painon kanssa kamppailua, valitusta ja toivon etsimistä. Tulossa on itsekkäitäkin hetkiä, mutta koen, että omassa blogissani minulla on niihin oikeus. Kaikki kommentit ovat tervetulleita, myös sähköpostia voi laittaa osoitteeseen nurkassa@gmail.com

7 kommenttia:

Lyyli kirjoitti...

Tervetuloa bloggaamaan :) Minä ainakin itse olen saanut paljon apua bloggaamisesta ja siitä tuntojen kirjoittamisesta tuntemattomien luettavaksi. Alussa kun aloitin, ajattelin kirjoittavani vain itselleni. Matkan varrella kohtalotovereita ja lukijoita on löytynyt ja olen siitä kovin iloinen.
Minun mielestäni blogissa saa olla itsekäs ja pitääkin olla. Itselleenhän sitä tavallaan kirjoittaa... asioita pois mielestä.

Tsemppiä sinulle hirveästi kamppailuun ylipainon ja lapsettomuuden kanssa. Minä seuraan matkaasi :)

sallan kirjoitti...

Kiitos Silmu kommentista! Tervetuloa matkaan!

Barba kirjoitti...

Minä myös seuraan blogiasi,niinkuin montaa muutakin.Ja kirjoittelen samanlaista myös itse.takana lukematon määrä pettymyksiä :( Toivon totisesti sinulle helpompaa tietä kulkea ja toivon koko sydämestäni,että vielä tulette onnistumaan!!! Halaus sinulle!

Umpunen kirjoitti...

Myös minä toivotan onnea matkaan. Monet asiat matkassasi kuulostavat tutuilta, sillä oma yrityksemme alkoi pian syksyllä 2007 vietettyjen häiden jälkeen, ja vaikka olemmekin "selittämättömiä", minun ylipainoni on tällä hetkellä suurin ivf-hoitojonoon pääsyä hidastava tekijämme. Meilläkään ei ole koskaan ollut plussaa. Tulen kurkkimaan tänne jatkossakin.

Umpunen

Anonyymi kirjoitti...

Samojen ongelmien kanssa painitaan täälläkin. Tässä siis yksi matkaseuralainen, joka blogiasi tulee seuraamaan.
Itsellä ei kerta kaikkiaan voimat riitä bloggaamaan, vaikka sanottavaa olisi paljon...

Lapseton Suru kirjoitti...

Moikka! Täällä yksi matkalainen lisää. Itsekin juuri olen aloittanut bloggailun. Toivon sen jatkuvan, eikä jäävän taas kesken.

sallan kirjoitti...

Kiitos teille kaikille. Ihanaa, että olette käyneet kommentoimassa.