Ene on alkanut

Kävin ravitsemusterapeutin vastaanotolla huhtikuussa ja tasan viikko sitten aloitin enen, eli erittäin niukkaenergisen ruokavalion.  Tätä ruokavaliota minun on määrä noudattaa neljä viikkoa ennen leikkausta, vielä on siis kolme viikkoa jäljellä. Ruokavalion seurauksena paino putoaa, joka on tietysti hyväksi. Kuurin päätarkoituksena on kuitenkin saada maksan kokoa pienemmäksi ja näin ollen helpottaa leikkauksen sujumista.

Alkupäivinä oli kylmä ja nälkä koko ajan, pääkivun vältin juomalla paljon vettä. Sorruin kuitenkin neljäntenä päivänä syömään pizzaa, mutta onneksi sain palattua ruotuun saman tien. Sortuminen ei kuitenkaan heikentänyt painonpudotustulosta, sillä ensimmäisen eneviikon tulos oli -3,5kg! Ihan uskomaton fiilis! Kolme ja puoli kiloa viikossa! Tokihan tiedän, että alussa lähtee nesteitä, mutta sama se, fiilis on mainio! :)

Ene-ruokavalio koostuu siis erittäin niukkaenergisistä ravintovalmisteista (esim. Nutrilett, Allévo yms.), joita tulee syödä/juoda ohjeen mukaan. Joitakin valmisteita käytetään vain kolme päivässä, mutta itse olen ensimmäisen viikon käyttänyt Nutrilettin suklaa- ja mansikkapirtelöitä, sekä tomaattikeittoa, joita saa ottaa viisi päivässä. Päivän kalorinsaanti enen aikana on alle 800kcal/vrk.Tarkemmat tiedot sopivista valmisteista ja annostuksista saa ravitsemusterapeutilta :) Valmisteiden lisäksi saa syödä kasviksia max.500g päivässä, sopivista kasviksistakin saa tiedot ravitsemusterapeutin käynnillä. Itse olen syönyt joinakin päivinä kurkkutikkuja n.300-500g. Lisäksi vettä, teetä, kahvia ja light-juomia saa käyttää. Veden juomisesta onkin tärkeää huolehtia.

Onhan tässä eneilyssä haasteensa. Mielitekoja tulee vastaan, esim. tänään työpaikalla olleet mokkapalat... mutta nyt vaan täytyy pitää pää kylmänä ja katse tulevassa. Hieno startti painonpudotukselle on hyvä kannuste ja toki täytyy miettiä, että onnistunut eneily on eduksi leikkaustilanteessa ja parantaa leikkauksen turvallisuutta. :)

Matka kohti leikkuria on alkanut

Ravitsemusterapeutilla on käyty, gastroskopiassa (vatsalaukun tähystys) on käyty, verikokeissa on käyty, kirurgi on tavattu, anestesialääkäri on tavattu... Tässä ollaan kuulkaas kovaa vauhtia matkalla leikkauspöydälle!

Gastroskopiassa ei näkynyt mitään ihmeempiä, eikä itse tutkimuskaan ollut niin hankala kuin aluksi pelkäsin. Onneksi tiesin, mitä tutkimuksessa tapahtuu, joten ehdin henkisesti varautua. Vaikka kyllä täytyy myöntää, että silti jännitti :D Kaikille gastroskopiaan syystä tai toisesta meneville voin kuitenkin lohdutukseksi kertoa, että toimenpide on kyllä epämiellyttävä, mutta ei kivulias. Lisäksi se on suht nopeasti ohi :)

Verikokeissa kävin myös ja tulokset yllättivät positiivisesti. D-vitamiiniarvo oli alhainen (18, pitäisi olla >40), mutta kaikki muut arvot olivat viitearvojen sisällä! Esim. kokonaiskolesteroli oli 3.8 ja LDL 2.3. Ei se siis aina mene niin, että lihavalla on kaikki veriarvotkin pielessä. Hieno homma näin! :) D-vitamiinikuuri on nyt menossa ja leikkauksen jälkeen onkin sitten ihan erillinen ohjelmansa vitamiinien suhteen.

Kirurgin ja anestesialääkärin tapaaminen sujuivat hyvin. Molemmat tsemppasivat kovasti ja kerroin heille ihan suoraan omista tuntemuksista ja ajatuksista leikkaukseen ja siitä toipumiseen liittyen. Kaiken tämän alkurumban jälkeen tulos on nyt se, että olen viikko sitten aloittanut erittäin niukka energisen ruokavalion ja leikkauspäivä on kolmen viikon päästä. Minut on siis määrä leikata 30.5. Tuntuu hurjalta, että kaikki on edennyt näin nopeasti. Toisaalta odotan innolla, toisaalta kauhun sekaisin tuntein. Mutta tämä kuuluu asiaan! :)

Ravitsemusterapeutin käynti edessä

Huomenna on minulla on aika ravitsemusterapeutille. Tänään pitää täyttää vielä nippu papereita, joista sitten voidaan katsoa syömistottumuksiani. Päälle päin kyllä näkyy ettei ne kovin kunnossa ole, heh.
Saan varmaan huomenna ENE-ohjeet ja kenties ohjeita leikkauksen jälkeiseenkin elämään. ENE on siis ErittäinNiukkaEnerginen-dieetti, jota noudatetaan ennen leikkausta. Vähän jännittää mitä rt huomenna sanoo!

Leikkaus tulossa

Minä olen menossa vatsalaukun ohitusleikkaukseen (GBP, gastric by pass), eli kansankielellä lihavuusleikkaukseen. Leikkaus tehdään yksityisellä klinikalla ja se maksaa minulle sievoisen summan. Ei ole olemassa takuita siitä, että se PCOS:n poistaisi. Mikäli leikkaus ei tuohon sairauteen vaikuta, se vaikuttaa kuitenkin muuhun elämääni.
Alkuvalmistelut ovat kovasti jo käynnissä. Ensi viikolla on ravitsemusterapeutin aika, sitä seuraavalla tehdään gastroskopia. Leikkauspäivä on touko/kesäkuun vaihteessa. Jännittää, hirvittää, kauhistuttaa, mutta toisaalta odotan todella innolla.

"Näillä munasarjoilla ei lapsia tehdä."

Näin sanoi minulle gynekologi tammikuun viimeisenä päivänä.  Diagnoosina E28.2 eli PCOS, munasarjojen monirakkulatauti. Kyllähän minä sen tiesin, osasin odottaa.
Tammikuu ei suinkaan ollut ensimmäinen kerta kun kävin tutkimussa omien epäilyjeni vuoksi. Kävin yksityisellä gynekologilla jo useampi vuosi sitten, mutta tämä totesi minulle, että olen liian lihava mahdollisiin lapsettomuushoitoihin, joten hän ei vaivaudu edes tutkimaan onko minulla PCOS vai ei. Hän paasasi minulle niin rumaan sävyyn, että tunsin olevani maailman huonoin ihminen ja kaikintavoin roskasakkia, lähdin itkien pois. :(

Useampi vuosi meni (ja kiloja tuli lisää!), mutta viimein uskaltauduin opiskelijaterveydenhuollon vastaanotolle, josta sain lähetteen keskusneuvolaan gynekologille. Vaikka hän sanoi asiat suoraan, jäi minulle hyvä mieli. Hän oli hyvin ymmärtäväinen ja ystävällinen. Hän kohteli minua ihmisenä, eikä vain lihavana. Vihdoin sain sen diagnoosin, minkä olin jo itse itselleni vuosia sitten antanut. Vihdoin selvisi syy liialliselle karvankasvulle, ovuloimattamuudelle ja epäsäännölliselle kierrolle.

Tunnustus

Sain tämän ihanan tunnustuksen Weigh me up!- blogin Pihlalta jo marraskuussa. (C´mon minä, oonko vähän laiska bloggaaja!!) Kiitos tuhannesti Pihla, olet ihana! :)

Tunnustuksen saajan tulee:

*kiittää tunnustuksen antajaa

*antaa tunnustus eteenpäin 8 blogille

*ilmoittaa tunnustuksen saajille asiasta

*kertoa 8 satunnaista asiaa itsestään

Tässäpä tulevat ne satunnaiset asiat minusta:

1. Olen toivoton itkupilli. Itken surusta ja ilosta. Kyllä, jopa tv:tä katsoessani.

2. Rakastan pitkiä automatkoja. Minusta on ihana olla kyydissä ja tykkään myös ajamisesta.

3. En ole kertonut lapsettomuudesta kuin muutamalle ihmiselle.

4. Minulla ei ole yhtään kummilasta. Haluaisin kyllä.

5. Tunnen huonoa omaatuntoa siitä, etten ole jaksanut päivittää tätä blogia.

6. Opiskelen alalle, jonne en koskaan aikonut hakeutua, mutta nyt tunnen olevani siellä missä minun kuuluukin.

7. Katson telkkarista monia hömppäsarjoja, esim. Super Marjo ja tytöt

8. Olen usein liian kiltti. En osaa sanoa ei.

Haluan antaa tämän tunnustuksen kaikille niille, jotka uskaltavat blogata lapsettomuudesta, lihavuudesta tai muusta hyvin henkilökohtaisesta ja kipeästä aiheesta. Olette minun sankereitani!



Hiljaa toivotut

Hiljaa toivotut-elokuva tulee ensi-iltaan 11.11.2011 ja pyörii vain hetken muutamissa elokuvateattereissa. Minä aion varata liput ja käydä katsomassa.

Olen myös saanut blogitunnustuken, siitä lisää huomenna. Nyt en enää jaksa, sänky kutsuu.